Uusiutumisen voimavarana juurilleen palaajat

Kunnan asukashankinnan markkinointikampanjat voisivat rohkeasti profiloitua tavoittelemaan marginaaleja ryhmiä. Taantuvan kunnan tavoite voisi olla kunnassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneiden nuorten aikuisten saaminen paluumuuttajiksi. Sysäyksen paluumuuttoon voi antaa kasvava paikallisuuden kiinnostavuus. Globaalin verkkoyhteiskunnan liikkuvuus ja postmodernin epävarmuuden kulttuuri luovat kasvualustan toisenlaisten arvojen etsimiselle. Maailmassa, jossa kaikki on mahdollista ja heti saatavilla, alkaa osa ihmisistä etsiä tapoja hidastaa vauhtia ja ”juurtua johonkin”.

Mari Hokkasen vuonna 2004 valmistuneessa pro gradu työssä tutkittiin nuorten aikuisten maalla asumista. Hokkanen selvitti, miksi tilanteessa, jossa ihmiset ja työpaikat ovat keskittymässä suuriin kaupunkeihin, osa 26 - 35-vuotiaista nuorista aikuisista yhä jää tai palaa maaseudulle asumaan. Tutkimuksessa haastatellut olivat sellaisia nuoria aikuisia, joita ammatti ei sido maaseudulle, vaan he voisivat yhtä hyvin työskennellä kaupungissa. Hokkasen mukaan maalla ja erityisesti kotiseudulla asuminen on tietoinen valinta. Maaseudulle jääneet tai palanneet nuoret aikuiset viihtyvät ja haluavat asua jatkossakin maaseudulla. Kun nuori aikuinen valitsee maalla asumisen, hän samalla ottaa kantaa kolmeen asiaan: suhtautumiseensa työhön, juuriin ja perheellisyyteen.

 Kotikuntaan palaavien nuorten aikuisten lisäksi voi asukashankintakampanjoissa huomioida myös ns. henkiset paluumuuttajat. Kaikilla juuriaan etsivillä potentiaalisilla maaseudulle muuttavilla ei välttämättä ole valmiita kontakteja mihinkään erityiseen paikkaan. Tällöin sopivan juurekkaalta ja alkuperäiseltä vaikuttava paikka aivan vieraaltakin seudulta voi tuntua omalta.

Juurevuus ja kotiseudun tuntu pitää näkyä ja tuntua maaseudun rakenteessa sekä kirkonkylän rakennuksissa, paikoissa ja elinpiirissä. Maaseututaajaman juuria ei saa tuhota esimerkiksi purkamalla viimeisiä vanhoja puutaloja tai sallimalla tylsien laatikkomarkettien rakentaminen. Juuriaan etsiville voi hyvinkin sopia, että ”aita on ihanasti rempallaan”. Tärkeämpää on tunne siitä, että on jossain erityisessä paikassa.

Sen lisäksi, että taantuva kunta voisi huolehtia juurevuutensa säilymisestä, voi se miettiä mahdollisuuksia helpottaa juurilleen palaajien asettumista. Juurilleen palaajat arvostavat ehkä monipuolisia asuinmahdollisuuksia, hoitopaikkojen järjestymistä lapsille ja asuinympäristön luontoa ja tilaa. Taantuvan kunnan ei kuitenkaan tarvitse olla juurilleen palaajille 24/7 – valintamarketti, sillä juurilleen palaajat ovat omatoimi-ihmisiä, jotka kykenevät järjestämään itse omaa elämäänsä ja esimerkiksi elantonsa hankkimisen tavat.